Vihdoin olo alkaa olla vähän parempi. Kurkku on vielä kipeä, mutta ihan selvästi nyt alkaa helpottaa. Jo oli aikakin! Join eilen illalla pitkästä aikaa punaviiniä ja kyllä maistui niin ihanalta, ah.
Tänä aamuna heräsin jo viideltä, tein töitä vajaa kolme tuntia ja lähdin käymään kävelylenkillä. Tuuli ja tihuutti, mutta silti oli ihanaa kävellä metsässä, jossa läheinen pururata kiemurtelee. Musta on itse asiassa mukavaa, ettei ole niin kuuma.
Kävelylenkki oli 1h 2min, 310 kcal josta 60% rasvaa, keskisyke 110. 
Ai niin, tänä aamuna kävin myös puntarilla 76.4 kg. Ei paljoa naurata tää junnaus, mutta toisaalta ihan ok, sillä en ole pystynyt liikkumaan niin paljon kuin olisin halunnut. Myös syömiset ovat mielestäni olleet varsin kohtuullisia eikä yletöntä mässyttämistä ole tapahtunut. Mutta mä vihaan sitä, että melkein koko ajan ajattelen ruokaa; mitä otan aamupalaksi, mitä teen ruoaksi, onko siinä tarpeeksi proteiinia, onko liikaa rasvaa, montako kaloria on yhdessä näkkärissä, entä hapankorpussa, paljonko olen syönyt, voinko vielä syödä, en saa syödä enempää, kuinka kauan siitä kun viimeksi söin jne. Tää on sairasta!

Päivän syömiset:
- kahvia, banaani
- kaksi ryvita sesam -näkkäriä, päällä paistettu muna, siivu 10% saraa ja kurkkua, kahvia
- tom kha gai -keittoa
- teetä
- kolme hapankorppua, päällä Keijua ja 9% edamia, teetä
- papumuhennosta, pieni pala chilisuklaakakkua, kahvia
- pari lasia punaviiniä, hapankorppu jonka päällä 9% edamia ja kalkkunaleikettä

Edit klo 17.50:
Kävin tyttäreni kanssa kaupassa ja sain päähäni tehdä chilisuklaakakun. Mahtava idea laihduttajalle. Kakku on nyt uunissa, syöty ei siis vielä ole mitään. Mutta kamalaa tämmöinen mielettömän huono omatunto vaikken ole edes palaakaan sitä syönyt. Tuoksu on kyllä hyvä. No, en tavallisesti mässäile millään kakuilla enkä karkeilla, ehkä otan kakkua palan. Näin Hesarissa muutama päivä sitten reseptin ja se vaikutti niin herkulliselta, että piti rueta kokeilemaan.
Laitan kohta uuniin myös adzuki-papu ja purjo ruoan, ehkä sitä voisi sanoa muhennokseksi tai paistokseksi. Sitä ainakin aion syödä ennen kuin maistan kakkua.